Tästä alkaa pienen Arro pojan tarina Marin (lue Akan) ja Simon kodissa.
Juicen jälkeen elo oli ollut liian hiljaista ja arkista. Jotain piti saada piristämään päiviä ...
... ja öitä =)
Akan ja Simon kotiin tuli uusi perheenjäsen 29.4.2007
Nuuskunenän Niki Lauda - tutummin Arro. Kutsumanimen synnyn voi kysellä Simolta - hän kun on oikea tarinan iskijä =)
Nuuskunenän Niki Lauda - tutummin Arro. Kutsumanimen synnyn voi kysellä Simolta - hän kun on oikea tarinan iskijä =)
Ensimmäiset yöt ja päivät menivät tutustuessa toisiimme ja ihmetellessämme milloin sukkia ihmisten jaloissa milloin vessapaperirullan sisällä olevaa makupalaa. Sisäsiistiksi opettelu oli luku sinänsä, sillä aina ei muistanut Arro-poika lörötellä kaikkea ja sitten pääsi tulemaan pienet lurut sisälle. Rätti ja pesuainepullo suihkivat ahkerasti, mutta periaatteesta ei luovuttu: matot saivat olla lattialla.
Uni pääsi yllättämään kiireisenkin tutustumisen ja turvallisinta oli nukahtaa kenkien päälle, sillä näin tuli varmistettua ettei kukaan päässyt karkaamaan ja jättämään Arro-poikaa yksin.
